Oppimisen ilo, monipuoliset työtavat, oppilaslähtöisyys ja toiminnallisuus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet vuosiluokkien 1–2 A1-kielen opetuksessa (2019) sisältää herkkuja korville.
”Opetuksessa korostuu oppimisen ilo, vaihtelevat työtavat, toiminnallisuus ja suullinen vuorovaikutus arkeen liittyvissä tilanteissa. Käsiteltävät aihepiirit valitaan yhdessä oppilaiden kanssa heitä aidosti itseään kiinnostavista asioista. Opetuksessa käsitellään monipuolisesti erilaisia aiheita. Opetuksen alussa oppilaalta ei edellytetä luku- ja kirjoitustaitoa. Oppilaan kiinnostusta suullista ja kirjoitettua kieltä kohtaan herätellään ja lisätään.”
Tämähän kuulostaa järkevältä! Mutta miten nämä POPS:n kauniit sanat sitten saisi toteutetuksi käytännön tasolla? Tällä hetkellä tuntuu, että monet luokanopettajat ovat melko yksin uuden ja hieman tuntemattomankin asian äärellä. Heidän odotetaan noudattavan opetussuunnitelman perusteita, mutta valmiita, oppilaille aidosti sopivia työkaluja on hankala löytää. Tästä syystä moni ensimmäisen luokan opettaja tarjoaa kielenopetusta lapsilleen ilman mitään valmista materiaalia. Google, YouTube ja luovuus ovat heidän oppimateriaalinsa. Ja luovia he kyllä ovat! Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että tyhjästä nyhjäiseminen vie luovaltakin henkilöltä aikaa ja luo kuormitusta.
Valmistakin oppimateriaalia toki löytyy, perinteisistä oppikirjoista digitaalisiin tehtäviin. Mutta uutta kieltä on vaikea omaksua kirjasta ja digitehtävistä, varsinkin jos ei osaa vielä lukea! Siitä huolimatta englannin kieltä opetetaan edelleen hyvin usein oppikirjan ja sanalistojen avulla. Kirjoissa käytetty sanasto ei useinkaan ole käyttökelpoista arkisissa vuorovaikutustilanteissa ja heikompien oppijoiden mahdollisuudet osallistumiseen voivat jäädä vähäisiksi. Kirjat ja digitaaliset tehtävät ohjaavat lapsia myös enemmän itsenäiseen työskentelyyn, kun taas POPS:ssa korostetaan sitä, että oppilaalle pitää tarjota mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä muiden kanssa ja työskentelemään pareittain ja ryhmässä.
Luokanopettajan pitäisi siis keksiä toiminnallisia aktiviteetteja, joista lapset nauttivat, joissa ei ole lukivaatimuksia, joissa vierasta kieltä käytetään ryhmässä, luonnollisissa tilanteissa, mutta lapsia kiinnostavista aiheista, korostaen kuitenkin suullista vuorovaikutusta. Huh! Onneksi apua on saatavilla.
Kippin Early Language Learning -materiaalia kehittäessämme tankkasimme hartaasti POPS:n A1-kielen opetuksen perusteita. Halusimme luoda materiaalin, joka on aidosti lapsilähtöinen. Halusimme, että materiaali samanaikaisesti haastaa ja tukee opettajaa toimimaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Filosofia Kippin-materiaalin taustalla onkin hyvin erilainen kuin monissa muissa, opettajille tutummissa oppimateriaaleissa. Kippin-materiaalissa lapset saavat valita sekä 1) mitä he haluavat oppia, että 2) miten he haluavat oppia. Ja kaikki tuokiot koostuvat lapsille luontaisten oppimistapojen ympärille eli oppiminen tapahtuu leikkien, laulujen ja pelien avulla. Sanasto on valittu erittäin huolellisesti lapsen arjen ympärille ja painottuu kaikissa tilanteissa käytettävän ydinsanaston ympärille. Monenlaisten oppijoiden osallisuutta ja oppimista tuetaan lisäksi kuvakommunikoinnin avulla.
Miltä kuulostaisi englannin opetustuokio oppilaiden lennosta ehdottamasta aiheesta toiminnallisen aktiviteetin, laulun ja kotitehtävän avulla? Utopiaa vai kielenopettamisen tulevaisuutta? Jos haluat tietää, miltä oppitunti Kippin-materiaalin kanssa näyttäisi, kurkkaa esimerkki täältä!
Kiinnostuitko, mutta haluaisit vielä lisää tietoa? Varaa maksuton Kippin-oppimateriaalin etäesittely!
